Leiligheten min

Ai jestas! Sain mun huoneen näyttämään jopa melkein hyvältä kuvissa. Siihen tarvittiin vain kunnon päivänvalo ja IPonin kuvanmuokkausohjelma ;) Tuo tummunut mäntykin näyttää vaaleissa kuvissa ihan tosi hyvältä. Norjalaiset kyllä rakastaa sitä. Siis mäntyä joka paikassa. Nämä Fantoftin talot on rakennettu joskus 70-luvulla, joten voitte vain kuvitella mitä kaikkea tuo mänty on joutunut näkemään.

Joitain kämppiä on kunnostettu enemmän kuin toisia. Tässä meidän kämpässä on sentään suhteellisen uusi muovimatto. Erään kaverini huoneen muovimatto on niin vanha, että sitä ei melkein edes muoviksi tunnista. Varustelultaankin huoneet ovat melko erilaisia. Tässä minun ja kämppikseni asunnossa on sentään kaksi keittolevyä. Joillakin on vain yksi. Meillä ei ole mikroa tai uunia. Eräällä kaverillani on lähes uusi asunto (kaikki kaulusteet + kylpyhuone uusittu) sekä uuni! Silkkaa luksusta.

Fantoftin asunnot voi jakaa kolmeen ryhmään:  1) Yksiö (oma keittiö ja kylpyhuone) 2) Kahden hengen solu (molemmilla omat huoneet mutta keittiö ja kylpyhuone yhteiskäytössä)  3) Seitsemän hengen solu (kaikilla oma kylpyhuone, keittiö yhteiskäytössä). Kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Itse asun siis kahden hengen solussa ja mulle tämä kelpaa kyllä ihan hyvin.. "Pienen" alkushokin jälkeen.

Tässä palasia huoneestani. Jätin kuvan kuivaustelineestä makuuhuoneessa julkaisematta :D Tiedän, että jos Päivi lukee tätä, se sai just rytmihäiriöitä. Meidän yhteinen inhokki on kuivausteline makuuhuoneessa. Paitsi että nyt täytyy puolustautua: Se oli Ikean pienin kuivausteline! Eikä siinä edes ole jalkoja. Kiinnitin sen kätevästi tuohon huonettani kiertävään ihanaan mäntypaneeliin...

Alhaalla kuvia keittiöstä ja eteisestä. Tunnelma on vähän niinkuin bunkkerissa.. Tai ei niin vähääkään. Betoniseinää ja mäntyä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että keittiön kaapit on uusittu 90-luvulla. Monissa yksiöissä on vielä alkuperäiset kunnon mäntykeittiöt.. En oikein osaa päättää kummat on coolimmat.. Mutta tiedättekö? Olen kouluttanut mun kämppiksestä pikku hiljaa siistin. Kun muutin tänne, hänen kaikki ruokatarvikkeensa olivat keittiön pöydällä (jonka muuten saa pidemmäksi jatkopalan avulla, kätevää) sikin sokin. Leivän murusia oli joka paikassa, enkä oikein uskaltanut astua hänen reviirilleen ja siivota niitä. No, sitten kutsuin tytöt meille paistamaan lättyjä ja jouduttiin tietenkin raivaamaan kaikki tavarat pois pöydiltä. Tämän jälkeen siivottiin pöydät ja laitettiin kukkia tuohon viinipulloon. Ehkä kämppis tajusi, että nyt ei passaa pilata hienoa asetelmaa :D ja leivänmurut ovat pysyneet poissa tähän päivään asti. Sen pituinen se. (psst. tätä nykyä hänen ruokatarvikkeensa ovat pienen jääkaappimme päällä. Tuossa pöydän takana. Jätän kuvan julkaisematta.)

Siinä myös kuvaa käytävästä. Mun huoneeni ovi auki ja kämppiksen ovi kiinni. Missä lie mahtoi tuolloin olla. Tuossa käytävän päässä on kylpyhuone. Tai no, en kutsuisi kylpyhuoneeksi; kuulostaa liian arvokkaalta. Paremminkin vessa, jossa on suihku? Huoneiden välissä on puhelin, joka ei edes toimi. On myös aika hauskaa, että porraskäytävän jokaisessa kerroksessa on oma pikku huone, jossa on joskus ollut puhelin. Porraskäytävissä on varmasti joskus 20 vuotta sitten ollut ruuhkaa, kun kerroksen asukkaat ovat odottaneet omaa puhelinvuoroaan.

Olen ottanut eteisen kaapin käyttöön ja säilytän siellä vaatteitani tyylikkään avoimesti, huoneessa kun ei ole kaappeja. Kyllähän ne vaatteet säilyy näinkin. Joskus pitää laittaa vielä kuvia siitä, miltä Fantoft näyttää ulkopuolelta. Sillä välin voitte ihailla ulkopuolta vaikka tämän kuvan avulla.

Terveisiä,
Henna