Keskiviikko kaupungilla

Tulin justiin Bella Vistasta, se on semmonen kortteli täynnä pubeja ja ravintoloita. Oltiin siellä muutaman luokkatoverin kanssa olusella. Täällä otetaan aina porukkaan useamapi litran olutpullo ja jaetaan. Myös monet ruoka-annokset on tarkoitettu jaettaviksi, tykkään siitä koska ainakin omalla kohdalla monesti tapahtuu annoskateus niin nyt se ei masenna kun pääsee jokaselle lautaselle vähän kokeilemaan. Yleensä kun maha kurnii, niin lähden seikkailemaan ulos, lemppari torilleni! Tänäänkin. En osta oikeastaan ruokaa enää mistään muualta, ellen tarvitse jotain erikoista. Jogurtit ja maito pitää ostaa ruokakaupasta mutta kaikki muu lähestulkoon löytyy torilta! Ruokakaupat on sitäpaitsi aika kalliita. Lihat, juustot, hedelmät, vihannekset, säilykkeitä, vessapaperia, leipää... kaikkea! Tuoretta ruokaa yllin kyllin ja tuntuu siltä, että rahat menee oikeaan paikkaan. Mulla on jo vakio pappa keneltä ostan aina avocadot, sillä on ylivoimasesti parhaat! Sanoin sen hänelle tänään ja kysyi heti että onko mulla jo pololo (=poikaystävä, chilen slangisanat on ihan parhaita!). Chileläiset on kyllä avocadon suurkuluttajia ja minä, joka suomessa melko harvoin ostin avocadoa olen nyt alkanut tunkemaan sitä ihan joka paikkaan.Viimeisin kokeilu taisi olla avocadomunakas. Eilen avocadopasta...tai sitten vaan suoraan lusikalla suuhun.  

Tykkään siitä, että niillä on hinnat esillä. Ekoilla kerroilla eksyin torille, missä hinnat meni vähän naaman mukaan ja ikävä kyllä valkonen naama tarkottaa välillä jopa kolminkertaista hintaa. Nyt viisastuneena uusilla apajilla!

Torin jälkeen tuli hieman jo kiire koululle, meillä oli tänään yhden kurssin puitteissa semmonen inspiraatiokävely, joka päättyi niin, että opettaja vei meidät baariin. Luokkatoverit on osottautunut tosi mukaviksi, ollaan sovittu paljon ohjelmaa tuleville päiville! Osa puhuu englantia pieniä määriä osa ei ollenkaan. Se on hyvä juttu mulle, koska moni paikallinen haluaa harjoitella englantiaan mun avulla ja se tarkottaa sitä, että mun espanjanopiskelu jää sivuun. Välillä kyllä turhauttaa kamalasti kun ei pysty puhumaan, tuntuu että kurkku on täynnä sanottavaa ja ulos tulee vain murto-osa. Toisinaan taas on pääkoppa niin sekaisin, ettei enää tiedä mitä kieltä pitäisi puhua ja sitten menee aivot ihan tilttiin. Välillä koitan oikein päässäni miettiä, jotain pitkää lausetta ruotsiksi ja se vaan aina kiepsahtaa espanjan puolelle, ruotsi on siis jotenkin mennyt pois päältä automaattisesti. 

Tässä kuva aukiolta nimeltä Plaza de Armas, joka sijaitsee ihan lähikulmilla. Siellä on aina jotain meneillään. Kaupustelijoita, mielenosoitusta, laulu-tai tanssiesityksiä, stand-uppia... 

Oli kiva kierrellä katuja luokan kanssa, löytyi paljon uusia kivoja paikkoja, pieniä kahviloita ja putiikkeja, jonne täytyy mennä paremmalla ajalla tutkailemaan! Mua muuten katosotaan aina vähän kieroon kun lähden datailemaan, tietokoneeni näyttö on muuten siis toisaan rikki, ostin nyt erillisen näytön sitten ja kun menen kerrostaloni alakertaan yleiseen wifi-tilaan datailemaan, se tarkoittaa sitä, että mulla on toisessa kainalossa läppäri, toisessa näyttö ja joskus siihen mukaan tulee vielä piirtopöytä. Kunnon supernörtti. Loppuun vielä päivän villikoirat! 

Kuulemisiin, chau!

Rakkain terveisin,

Evastina

Kulkukoirien Santiago.